Päädyimme melkolailla mielenkiintoiseen ja ei-ihan-oppikirjamaiseen suutinkombinaatioon säätäessämme kaasareita lambdan avulla.
Ekaksi koneen speksit:
- 2274cc (82x94)
- 044 kannet (43/37), hyvin portattu
- 10.3:1 laskennalliset puristukset
- Engle W-125 nokka, 1.25 rullakeinut (nosto venalla 13.6mm)
2x45 dellot, 36 sisäkurkut, match-portatut imarit, ilmasuuttimet 180, suutinrunko 2
- Paksuhko merged pakosarja
- Hyvin vaimennettu putkisto
- Sytkä MSD AL6 (max ennakko 30 astetta, toiseksi jyrkin käyrä)
Sitten suuttimien hakua, ensin ilman lambdamittaria:
1. viime vuodelta 65 tyhjäkäynti, 165 pääsuuttimet
- Tyhjäkäynti selkeästi laihalla, rykii kurkuista takaisinpäin
- 2000rpm kohdalta vetää hienosti 4000rpm saakka jossa hyytyy täysin
2. Olisiko pääpiiri laihalla, 70 tyhjäkäynti, 175 pääsuuttimet
- Tyhjäkäyntipiiri toimii hienosti, vetää komeesti matalalta
- 4000rpm kohdalla hyytyy taas täysin
3. Lambda kiinni -> FMI näyttää että pääpiiri menee pirun rikkaalle
- 165 pääsuuttimet takaisin - hyytyy edelleen
...jossain tässä vaiheessa pestiin ilmanputsarit, josko aiheuttaisivat "ryyppy-efektiä" tukkoisuudellaan, no siinä ei ollut isoa muutosta
4. 150 pääsuuttimet
- Nyt lambda just eikä melkein kohdallaan, vetää oikein puhtaasti 1500 -> 6200, ei tee edes tiukkaa
Kaasarit on synkattu ja kunnossa (eivät tulvi tms), polttoainepaineet mitattu, kohon pinnat tarkastettu ohjearvoihin, suuttimien pesät ehjät ja suuttimet asettuvat tiukasti, kaasareiden kannet eivät vuoda (eikä imaritkaan) ja muutenkin kaasarit ovat kunnossa ja säädöissään. Ainoa mikä poikkeaisi "normaalista" tai "kirja-arvosta" tai vaan "mutusta" on tuo normaalia pienempi pääsuutin.
Ja mitä tästä (myö ainakin) opimme: mittaaminen on ihan hyvä homma koska ei olisi muuten tullut mieleenkään kokeilla noin pieniä pääsuuttimia.
Tästä vielä voisi saada lisää tehoja laittamalla isommat sisäkurkut ja sitten varmaan pääsuutintakin kovemmaksi, mutta ajellaanpa eka näin dynopäivälle ja katsotaan mitä sieltä ilmenee!
Puavo @
www.dwl.fi